Jääametisti

Karu kallio, ajan kovettama, jään hioma
Vuosimiljoonien paikalleen jähmettämä
Tyynenä vartioi salaisuuttaan, ei kerro
Ei hiisku aarteesta sisällään
Syvällä kallion uumenissa, kivikuoren kylmässä kätkyessä
Lepää tuhat jalokiveä, odottaen valoa
Joka herättäisi ne unestaan, saisi ne välkehtimään
Kuin tuli ja jää ja taivaan tähdet
Luontoäidin aarre odottaa löytäjäänsä